Perjantaina 12.5. aukesi kotikenttäni Raahentienoon Golfissa Siikajoella. Mieheni ja hänen ystävänsä kanssa sinne ryykellettiin jo heti aamupäivällä. Sää oli puolipilvinen ja noin +15 asteen huiteilla. Ihan emme tarenneet T-paitasilleen, mutta ohuella takilla kyllä. Kenttä oli talvehtinut loistavasti. Griinit olivat todella hyvässä kunnossa ja ilo oli senkun huiskia menemään.
Pelillisesti minulla ei ollut mitään tavoitteita, eikä vieläkään, kunhan fiilistelen ja haen jonkunlaista tuntumaa talven jälkeen. Tämä oli ensimmäinen kerta ilman minkäänlaista hallitreeniä moneen vuoteen. Se on tämä ikä, mikä poistaa enimmät kunnianhimot. Toiveena on, että josko edes tämän noin 14 händärillä pelaavan keski-ikäisen naisimmeisen peli-ilo satunnaisten birdien toiveissa säilyisi. Sen suurempia ambitioita ei ole. Toki osallistun oman seuran mestiksiin, mutta ne scr-voitot ovat menneen talven lumia. Hcp-kisat ovat sitten erikseen, niissä voi hyvänä päivänä vaikka natsata.
Kevään ensimmäinen kisa
Nivalanseudun Golf järjestää alueellamme joka kevät ensimmäisen kisan. Se on Champion Door Open ja pelimuoto scramble. Olemme mieheni kanssa osallistuneet siihen useamman kerran. Pelikavereina oli tuttu nivalalainen nuoripari, Tiina ja Tommi. Tiina on ihana kollega muutaman vuoden takaisilta ladykapteeniajoiltani ja jonka kanssa edelleen pidämme yhteyttä. Viime vuonna pelasimme Janin kanssa tämän kisan suht hyvin ja pääsimme podiumillekin, mutta nyt ei ollut päivämme.
Joskus aina scramblessä paripeli sujuu kuin unelma. Toinen paikkaa kun toinen töskää. Tai sitten kumpikaan ei pahemmin töpeksi. Tällä kertaa unelma mureni jo ensimmäisen väylän bogiin. No, ei nyt ihan siihen, mutta peli oli tahmeaa taistelua. Par oli monesti työvoitto. Pirkkujakaan ei tullut kuin yksi. Mutta emme masennu! Kyllä me tästä vielä noustaan.
 |
| Hymy oli melkein kaikilla herkässä Nivalan kisassa. Liekö edellisen väylän bogi vienyt mielen matalaksi Janilta? No, ei se niin vakavaa ole ;). |
Välipäivä tarpeen
Perinteinen äitienpäiväkierros jäi minulta väliin. Oli kintut sen verran väsyneet, että piti pitää välipäivä. Euroviisuja tuli katsottua aamuyölle, niin sekin vaati veronsa. Monesti sitä on vähän liian ahne pelaamaan. Tulee kierrettyä joka päivä putkeen liian pitkään. Sitten huomaa jossain vaiheessa, miten sitä alkaa olla ns. ylikunnossa. Onko kukaan muu huomannut samaa? Peli junnaa, eikä onnistumisia enää tule. Sitten kun pitää päivän tai pari väliä, on taas akut ladattu ja homma luistaa paremmin.
Alkuviikosta lyöttäydyimme mukavalla naisporukalla yhteen ja pelasimme maanantaina ja tiistaina loistavissa sääolosuhteissa miltei helteiset kierrokset. Huippuonnistumisiakin tuli ja riemunkiljahduksia kajahteli vähän väliä. Pikku kisa piti tietysti laittaa pystyyn ja pelasimme ”Bingo-bango-bongoa” laskien pisteitä eri osa-alueilla. Aina sitä vähän enemmän tsemppaa, vaikkei ole kuin maine ja kunnia pelissä.
No niin. Siitä se siis taas lähti. Uusi golfkesä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti