Onnea on ehjä olkapää

Aurinko paistaa. Mittari näyttää +15,5. Täydellistä. Äkkiä viesti golfkamulle, ennen kuin viilenee. Vastaus: "Ettäkö rangelle Siikajoelle? Johannyttoki! Tuu hakeen puol viis."

Seuraavaksi bägi. Mihinkähän mieheni ois sen jemmannu talveksi? Löytyy loppuviimein yhdestä ulkovarastosta, ylimmältä hyllyltä katonrajasta. Mitvit!? Eikä edes reunasta, vaan herran oman bägin takaa. Varastossa on onneksi tuoli. Toimistosellainen, pyörivä. Hetki tuumausta... tällä mennään. Varovasti, erittäin varovasti nousu tuolille. Aijjaa, tässä on myös istuma-asennon säätö. Penkki klenkkaa eteen taakse. Eipä mitiä, jännitän jalkoja, jotta istuin pysyy vakaana.

Kurkotan ensin etummaiselle bägille. Rauhallisesti yhdellä kädellä hantaakista riuska ote ja laitos tipahtaa sulavasti lattialle viikset tanassa. Sitten oman vuoro. Herranjestas! Miten tää voi painaa näin paljon enemmän!? Ja mitä tuo puutarhaletku tekee sen päällä? Etsin tukevaa yhden käden otetta noin viidenkymmenen kilon painoisesta bägistäni (no siltä se ainakin tuntuu) laskeakseni sen mitään rikkomatta alas.

Ei prkl. Mitä nuo on? Virveleitä! Golf ja kalastus ei kuulu yhteen! Millä logiikalla rakas parempi puoliskoni on varastoinut ne samalle hyllylle? Samalla kun roikun toisella kädellä hyllynreunassa jalkojani jännittäen, toisella nyt jo kuusikymmentä kiloa painavaa bägiäni riuhtoen, sataa betonilattialle letkua, virveliä, kelaa ja muuta tykötarpeistoa. Toivottavasti eivät ole kalliita... vaikka vastauksen jo tiedänkin. 

Bägini riuhtaisee miltei vasemman olkapääni sijoiltaan, mutta selviän ehjänä. Toivottavasti Ambassadeur myös... Siis se kela, you know. Jaa että miten meni kevään eka kerta rangella? Noh... you know.

PS. Pikkuveljeni ehdotti golfin ja kalastuksen yhdistämistä. Onhan sitä olemassa ampumahiihtoa ja autosuunnistustakin. Että miksei vesiesteisiin voisi taimenta istuttaa ja bägiin yksi Daiwa rapaloineen följyyn. Aivan! Miksei? Ja kiekan päätteeksi klubiravintolassa paistaisivat/savustaisivat saaliin. Tätähän pitää kehitellä. Mikään ratkaisuhan tämä golfkierrosten sujuvoittamiseen ole, mutta pitääkö sitä aina olla niin kiire 😉.

Kun ei muista ottaa kuvaa, niin pitää kaivella arkistoja. Tämä on Siikajoen rangelta vuodelta 2009. Tämän jälkeen on lyöntipaikkojen edustan nurmi uusittu.